Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki sanoo, että muun muassa Iranin sota on tuonut yhteen hyvinkin erilaisia maita, jotka eivät enää luota siihen, että Yhdysvallat tulee apuun sitä tarvittaessa.

Tilanne on ollut osin jopa päinvastainen. Yhdysvaltain ja Israelin hyökättyä Iraniin tänä vuonna vastaiskuja kohdistui muun muassa Persianlahden alueen maihin, eikä Yhdysvallat pystynyt auttamaan liittolaisiaan tarpeeksi.

- Yhdysvaltain johtava maailman aika on päättymässä, Ruohomäki sanoo STT:lle.

Hänen mukaansa maat haluavat ensisijaisesti hajauttaa riippuvuuksiaan ja tehdä yhteistyötä poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti.

- Tämä liittouma on muodostumassa. Se on ehkä se oikea tapa kuvailla tilannetta tällä hetkellä, Ruohomäki sanoo.

Hän huomauttaa myös, että kyse on myös maantieteellisesti laajasta alueesta.

- Kun me elämme tässä uudessa maailmanajassa, maailma muotoutuu, muovautuu, kehkeytyy, syntyy uusia liittoumia.

JO VIIME VUONNA Pakistan ja Saudi-Arabia sopivat syventävänsä sotilaallista yhteistyötä. Intialainen Economic Times kirjoittaa, että Israelin Qatariin tekemät iskut, joiden kohteena oli äärijärjestö Hamas, saivat monet Persianlahden alueen maat pohtimaan haavoittuvaisuuksiaan.

Lehden mukaan Saudi-Arabian ja Pakistanin sopimuksessa on jonkinlainen Naton viidettä artiklaa muistuttava kohta, joka liittyy velvoitteeseen puolustaa toista aseellisen hyökkäyksen sattuessa.

Täysin uutta sotilasyhteistyö ei ole. Esimerkiksi Saudi-Arabian asevoimissa on palvellut pakistanilaisia upseereita.

- Se, että Pakistanilla on ydinase, on myös merkittävä asia Saudi-Arabian kannalta, Ruohomäki sanoo.

- Se on tulkittavissa viestinä Israelille, että Saudi-Arabian kaltaisella valtiolla on voimaa takana.

Talousuutistoimisto Bloomberg kirjoitti aiemmin toukokuussa, että Turkki olisi kiinnostunut liittymisestä Pakistanin ja Saudi-Arabian sopimukseen. Turkilla on Naton toisiksi suurimmat asevoimat.

LÄHI-IDÄSSÄ erityisesti Turkki mutta myös Saudi-Arabia, Egypti ja niin sanotun Suur-Lähi-idän alueella Pakistan ovat vastavoimia Israelille.

Kaikki neljä maata ovat sunnienemmistöisiä muslimimaita ja samalla siten vastavoimia myös shiiaenemmistöiselle Iranille ja sen liittolaisille.

Ruohomäki huomauttaa useasti, että Lähi-itä on moniulotteinen kokonaisuus, jossa liittolaisuudet eivät välttämättä ole suoraviivaisia.

YHDYSVALTAIN halu vähentää osallisuuttaan Lähi-idästä on sekin vanhempaa perua.

Jo presidentti Barack Obaman kaudella puhuttiin siitä, että Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspoliittisen katseen tulisi siirtyä Intian- ja Tyynenmeren alueelle.

Donald Trumpin hallinnon viime vuonna julkaisemassa kansallisen turvallisuuden strategiassa sanotaan, että Yhdysvaltain on keskityttävä läntiseen pallonpuoliskoon eli Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan – sekä Kiinan muodostamaan uhkaan.

- Israel on tietenkin yksi keskeinen taho, joka on vetänyt Yhdysvaltoja kerta toisensa jälkeen Lähi-itään, Ruohomäki sanoo.

Teksti: STT / Milja Rämö